Juurikertaus ja maustamista

Siitä on taas jokunen tovi kun olen viimeksi kertaillut juuren tekoa joten nyt siihen lienee hyvä sauma kun Ketun (ei enää avomies) kanssa laitoimme juuret taas tulemaan.

Ruisleipä: Liotellaan pakasteesta sulatettu takinapallo lämpimään veteen (ensin kylmää ja sitten perään vedenkeittimestä lämmintä kun olen tottunut siihen etten ota hanasta suoraan lämmintä ruuan laittoon ja mikro olisi liian yksinkertainen keksintö ;) ). Sitten lisätään pari ruokalusikallista ruisjauhoja ja sekoitellaan nekin joukkoon. Sitten liina päälle ja juuri lämpimään paikkaan kypsymään.

Kyllä löysin sisäisen lapseni kun läträsin käsilläni lämpimässä taikinavellissä XD

Suunnitelma on tällä kertaa tehdä aika siemenistä leipää. Ainakin auringonkukan siemeniä ja pellavan siemeniä. Joskus voisi kokeilla myös maustaa leipää pippurilla tai vastaavalla. Ehkä jouluna jos tekisi pippurista siirappileipää.

Vehnäleipä: Liotellaan taikinapallo lämpimään nesteeseen kuten ruisleivässäkin. Kettu laittoi juurelle 1rkl ruisjauhoja ja 2rkl vehnäjauhoja ruuaksi. Pelkillä vehnäjauhoilla juuri ei lähde happanemaan. Se tarvitsee sen osan ruisjauhoja. Ruokkiessaan Kettu käyttää myös osittain ruisjauhoja.
Lopuksi jälleen sama homma, liina päälle ja lämpimään.

Ehdotin ketulle että voisi kokeilla nokkosleipää jos minä keräisin ja ryöppäisin nokkoset. Saisi vaikka samana päivänä kerätyt nokkoset suoraan leipään kun tässä tontilla tuota nokkosta riittää. Lisäksi nokkosten terveellisyyttä kuulutetaan monessa paikassa kovaan ääneen joten miksipä ei käyttäisi hyödyksi kun niitä pitää kuitenkin pihasta hävittää.
Minkäköhän laista mahtaisi tulla jos maustaisi vaaleaaleipää siirapilla tai hunajalla...

Kuvitusta

Edellisestä leipomuksesta on jo hyyvin pitkän aikaa. On ollut aika paljon kaikenlaista kiirettä ja touhua elämässä muuten ja täytyy myöntää että melkein kaikki edellisiin leipiin liittyvät jutut joita oli tarkoitus kirjoittaa teille ovat haihtuneet muistista. Mutta onneksi minulla on tarjota edes kuvia :)

Muutamia lohkoja heti tuoreeltasan syötäväksi

Olisi saanut olla uunissa ihan himpun kauemmin. keskellä on vähän raakaa. Mutta hyvää oli.

Loppukevennyksenä karpalo-omanapiirakka jolla ei ole mitään tekemistä leipien kanssa mutta näytti kauniilta ja oli hyvää kotitekoisen kinuskin kanssa.

Maalaisvehnäleipä osa 2

Supikoiran avomies Kettu täällä taas ja maalaisvehnäleivän toinen tuleminen, tällä kertaa vähän paremmin tuloksin.

Aikalailla samalla tavalla tein kuin viimeksikin mutta käytin suhteessa enemmän jauhoja joten leivän sai ihan oikeasti muotoiltua halutunlaiseksi ja se näkyy kyllä lopputuloksessa. Juurena käytin edellisestä maalaisvehnäleivän taikinasta erotettua palasta jota ruokin sekä vehnä- että ruisjauhoilla. Pelkällä vehnäjauholla juuri ei oikein lähtenyt kypsymään mutta ruisjauhot auttoivat asiaa.