Hyvää vuodenvaihdetta

Hyvää uuttavuotta sekä uutta vuotta kaikille. Otetaan rauhallisesti ettei tule vahinkoja tai putoile leipiä päähän kuten meinasi meille käydä jouluaamuna.
Vieläkin huvittaa kun muistelee. Olimme juuri käymässä aamupuurolle kun yksi orteen (se muuten on orsi eikä riuku kuten ensin ajattelinkin, mutta annoin itselleni kertoa muuta) ripustettu leipä putosi. Se vain tipahti ilman näkyvää syytä. Ilmeisesti oli kuivunut niin että halkesi tms.
Ovat muuten nuo reikäleivät melkein yhtä kovia kuin jos kuivaa savea järsisi. Niissä rikkoo hyvin nopeasti hampaansa. Pitää varmaan tehdä vielä paaaaljon ohuempia tai ainakin halkaista tuoreena.

Näin terveisin kohti vuotta 2013 ja uusia leipomuksia!

Hyvää joulua

Hyvää joulua ja turvallista uuttavuotta sekä hyvää vuotta 2013 !

toivottelee Supikoira

Vertailua ja yhteenveto

Nyt sekä ihan alusta asti juuren tekoa kokeilleena että valmiista leipätaikinasta juuren tehneenä voisin sanoa että suurin ero on siinä että alusta asti tehdessä juuren kypsyttely vie huomattavasti enemmän aikaa (ja syö hermoja kun ei tiedä onnistuuko vaiko eikö) mutta kun sen on kerran tehnyt ja saa jatkaa omasta juuresta edelleen seuraavat leivät niin sitä on paljon tyytyväisempi itseensä kun on jotain minkä on laittanut alusta asti alulle ihan itse. Tai ainakin minä olen ;) Kiireiselle ihmiselle kuitenkin suosittelen ennemmin että ottaa valmiista leivästä palasen josta tekee juuren.
Itse en ole tosiaan käyttänyt ensinkään hiivaa leipiini.

Minun on paha antaa vinkkejä tai kertoa miten kannattaa tehdä kun en ole epäonnistunut vielä ollenkaan (kuulostaapa omahyväiseltä) mutta pienenä koosteena mitä olen tehnyt tuloksena onnistunutta leipää.

• Juuren teko alusta asti. Hapattamiseen käytin piimää ja luonnonjogurttia. Sekoitin ne lämpimään veteen ja lisäsin ruisjauhoja niin että nesteestä tuli vellimäistä. Vein sen saunaan jossa lämpötila on jatkuvasti 30-40c. Lisäsin joka päivä kerran tai jopa kahdesti hiukan jauhoja ja tarvittaessa lämmintä vettä. Leivoin kun juuren pinnalle oli muodostunut selvä kunnon kerros vaahtoa. Tähän meni useita päiviä.
• Otin valmiista taikinasta pienen sämpylän kokoisen palan jonka laitoin pakastimeen seuraavaa leipomista varten (jos aikoo maustaa leipää niin pallo kannattaa ottaa talteen ennen maustamista niin saa neutraalin alun seuraavalla kerralla).
• Sulatin taikinamöykyn ja liotin sen kädenlämpöiseen tai vähän lämpimämpään veteen. Lisäsin myös hiukan jauhoja juuren ravinnoksi. Tein rakenteesta jälleen vellimäistä. Ruokin juurta kuten ensimmäisellä kerralla kunnes pinnalla oli vaahtoa.

Muoviastia, suolanlisääminen jo juureen tai yhtenä päivänä ruokkimisen unohtaminen ei pilannut taikinaa millään tavalla. Eli joko minulla oli hyvä tuuri tai sitten ruistaikina ei ole kovin kranttu pikkuasioiden suhteen.

Reikäleipää ja joululeipää

Ihan omat leivät tällä kertaa

Taikinapa nousikin oikein kivasti niiden muutaman tunnin aikana minkä sille annoin aikaa.
Leivoin viisi pientä reikäleipää joista yksi herkuteltiin samantien tuoreeltaan ja loput laitetaan riukuun kuivumaan. Sen lisäksi tein yhden ruislimpun joka syödään joulun aikaan.
Käytin tällä kertaa enemmän jahoja ja taikina ei ollut niin tahmaista kuin viimeksi, mutta oli edelleen vähän liian tahmaista. Totesin kuitenkin että jauhojen lisääminen jälkikäteen oli aika iso työ joten en viitsinyt sitä ihan hirmuisen montaa kertaa tehdä. Se auttoi vähän kun kasteli käsiä viileässä vedessä ennen taikinan pyörittelyä.
Leivästä ei tullut yhtä hapanta kun juuri oli happanemassa suunnilleen yhtä kauan kuin viimeksi. Lisäksi juuren osuus koko taikinasta oli vähäisempi.
Tein ensin reikäleivät pellille odottamaan ja lisäsin sitten loppuun taikinaan siirappia ja tein siitä joululimpun. Sitä ei vielä olla päästy maistamaan. Eikä päästäkään vielä viikkoon, mutta odotan mielenkiinnolla.

Ehkä voisi joskus kokeilla myös juureen tehtyä vehnäleipää tai jotain leipää mihin laittaa auringonkukan ja/tai pellavan siemeniä.

Hätäilyä

Unohdin aamulla lisätä jauhoja juureen ja vaahtoa ei ollut muodostunut. Loppuviikon kiireellisemmän aikataulun vuoksi otin kuitenkin riskin kun edellispäivänä oli jo ollut vaahto hyvin pinnassa. Myöskään taikinalle ei nyt ole hirmuisesti aikaa nousta joten saa nähdä kuinka käy. Neljän aikaan tein takinan ja illalla klo 20-21 ajattelin leipoa.
Varasuunnitelma sille jos taikina ei lähde nousemaan on että teen tänään vain "näkkileipää" kuivumaan riukuun ja teen uuden juuren vaikkapa torstaina tai perjantaina illalla.
Tuon "näkkileivän" painelen mahdollisimman ohueksi ja teen siihen selkeät taittourat että siitä saa helpommin murrettua palasia. Jos tulee liian kovaa syötäväksi niin onpahan ainakin kaunis koriste jouluksi katossa :) Ja onneksi on vielä aikaa tehdä uusi satsi jos tuosta nyt ei hätäilemällä tule kuin suttua. Niin siinä kyllä yleensä käy kun hätäilee olipa asia mikä hyvänsä.

Toivottavasti huomenna leipomaan

Happaneminen on hyvin käynnissä. Lisäilin taas päivällä vähän jauhoja ja huomenna heti kotiuduttuani pääsen toivottavasti tekemään taikinaa. Jos hyvin käy niin leipomaan illalla. Vähän tiukille ehkä menee mutta katsotaan riittäisikö aika.

Valmiista juuresta 1. kokeilu

Laitoin eilen juuren kypsymään.
Sulatin palastimesta edellisestä taikinasta säästetyn möykyn ja sekoitin sen kädenlämpöiseen tai vähän lämpimämpään veteen. Lisäsin vähän jauhoja ja lusikallisen talkkunaa (Kuten aikaisemmin kirjoitinkin niin käytän talkkunaa mausteena. Oikeassa savusaunassa kuivatetusta talkkunasta tulee lievä savuinen maku. Ei sitä valmiissa leivässä mielestäni  huomaa jos ei tiedä.) Sitten peitin jälleen kulhon liinalla ja vein sen saunaan lämmittelemään.
Tänä aamuna taikinamössö oli painunut pohjalle ja päällä oli likaisen näköinen vesi. Astiaa liikuteltaessa pohjasta nousi kuplia. Tämä inhottavan näköinen mössö ilahdutti minua sillä se osoitti että happaneminen on taas lähtenyt käyntiin. Lisäsin vähän ruisjauhoja ravinnoksi ja jätin juuren vielä rauhassa kypsymään. Luulen että viimeistään huomenna pääsisin tekemään taikinaa, mutta aika näyttää.

Suunnitteilla joululeipää

Nyt on edellisestä päivityksestä jo aikaa samoin kuin edellisestä leipomiskokeilustakin. Alkaa olla aika tehdä suunnitelmia joululeivästä. Viikonloppuna tai ensi viikon alussa varmaan pitää laittaa tulemaan. Jotenkin en taas osaa ajatella ajoitusta hyvin että leipominen osuisi viikonlopulle. Voin selitellä asiaa itselleni vaikka sillä että olen taas leivän kanssa aivan uudessa tilanteessa kun minulla onkin nyt pakkasessa valmis juuri joka (toivottavasti) nopeuttaa taikinan valmistumista. Ainakin se mitä olen kuullut muilta valmiin juuren käytöstä niin odotan että olisi nopeampi prosessi kuin aivan alusta aloittaessa. Joululeipään voisi ehkä laittaa pienen lorauksen siirappia. Ei paljon sillä en kauheasti pidä makeasta ruisleivästä, mutta jos ihan pikkuisen

Suunnitelmissa olisi myös virittää katonrajaan riuku ja leipoa oikein ohuita leipiä jotka voisi laittaa riukuun kuivumaan ja syödä sitten näkkileipämäisesti. Jos tämä kokeilu epäonnistuu niin ainakin saadaan kaunis kattokoriste ;) Riukua voisi lähteä metsästämään vaikkapa heti kun ulkona on aika kaunis sää. Tokihan sen pitäisi antaa kuivua huolella  ettei halkeile, mutta ehkä halkeilu ei haittaa. Enkä minä sitä nyt ihan tuoreena kattoon viritä. Johan puusta tulee leipään makua. Pitää sen nyt sen verran antaa kuivua.

Kuva osoitteesta: http://tiedebasaari.wordpress.com/2012/07/16/kokoviljatuotteiden-syominen-vahentaa-diabeteksen-seka-sydan-ja-verisuonitautien-riskia-ja-auttaa-lisaksi-painonhallinnassa/